Climate change and the environment

Event report

Raportti/ehdotus Kolilta: Kohti sivistystietoista Eurooppaa J. V. Snellman (1806–1881) oli eurooppalainen kansallisfilosofi. Hän nosti sivistystason kansakunnan tärkeimmäksi yhteiskunnalliseksi tekijäksi ja selittäjäksi. Hän kirjoitti vuonna 1840: Sivistys ei pääty kouluun tai johonkin tiettyyn tutkintoon, vaan koko elämä on sitä koulua, jossa yksilö muokataan ihmiseksi, ja itse tämä sivistysprosessi muodostaa sen, mikä ihmisessä on ihmistä. 160 vuotta myöhemmin (1.3.2000) voimaan tullut Suomen perustuslaki ei määrittele sivistystä. Ei sitä tee Euroopan unionin perusoikeuskirjakaan. Suomen perustuslaissa sentään mainitaan sivistykselliset oikeudet. Suomen rakastetuimmassa kansallismaisemassa järjestetyssä Euroopan tulevaisuuskonferenssissa kysyttiin, kuinka sivistys (European bildung) voi toimia välikappaleena haluttujen muutosten ja päämäärien saavuttamiseksi. Konferenssi päätyi yhteiseen ehdotukseen, että nykyistä tai tulevaisuuden eurooppalaista elämäntapaa ei voida edistää ilman vahvempaa sivistystietoisuutta. Euroopan komission tulee määritellä sivistyksen merkitys kestävän yhteiskunnan rakentamisessa. Vain siten suojelemme Euroopan kansalaisia ja eurooppalaisia arvoja – ja yhteistä planeettaamme. Nykyinen painopiste, eurooppalaisen elämäntavan edistäminen, on auttamattomasti liian kapeakatseinen. Ekososiaalisen sivistystietoisuuden avulla voimme määritellä, ei yksin eurooppalaista elämäntapaa, vaan myös eurooppalaisen elämän. Eurooppalaiseen sivistykseen kuuluvat myös muun muassa taloudellinen ja kehollinen ulottuvuus. Haastammekin Euroopan komission kollektiiviseen kuvitteluun sen puolesta, kuinka saamme Euroopan kansalaiset kukoistamaan. Millaista on hyvä eurooppalainen elämä vuonna 2050? "Ihmiskunnalla ei ole täyttyvällä maapallolla muuta selviytymisen mahdollisuutta kuin omaksua sellainen sivistyskäsitys, jossa hyvää elämää tavoitellaan yhden maapallon rajoissa." - Arto O. Salonen