Event report

Tampereen pormestaritentissä 3.6. keskusteltiin alueiden Euroopasta ja Tampereesta eurooppalaisena kaupunkina Suomessa järjestettyjen vuoden 2021 kuntavaalien alla. Eurooppalainen Suomi, Kuntaliitto, Uusi Suomi ja Eurooppalainen Tampere jatkoivat keskustelua Euroopan tulevaisuudesta, tällä kertaa ravistellen Tampereen kaupunkipolitiikkaa Eurooppalaisesta näkökulmasta. Tentin juonsi Uuden Suomen toimittaja Markku Huusko ja lauteille nousivat Tampereen pormestariehdokkaat 𝐋𝐚𝐮𝐫𝐢 𝐋𝐲𝐥𝐲 (SDP), 𝐉𝐨𝐮𝐧𝐢 𝐎𝐯𝐚𝐬𝐤𝐚 (Kesk.), 𝐉𝐚𝐚𝐤𝐤𝐨 𝐒𝐭𝐞𝐧𝐡𝐚̈𝐥𝐥 (Vihr.), 𝐌𝐢𝐧𝐧𝐚 𝐌𝐢𝐧𝐤𝐤𝐢𝐧𝐞𝐧 (Vas.), 𝐀𝐧𝐧𝐚-𝐊𝐚𝐢𝐬𝐚 𝐈𝐤𝐨𝐧𝐞𝐧 (Kok.), 𝐒𝐚𝐫𝐢 𝐓𝐚𝐧𝐮𝐬 (Kd.) ja 𝐕𝐞𝐢𝐤𝐤𝐨 𝐕𝐚𝐥𝐥𝐢𝐧 (Ps.). Tampere on asukasmäärältään Pohjoismaiden suurin sisämaakaupunki, mutta miten se houkuttelee kansainvälisiä osaajia? Euroopan unioni peräänkuuluttaa vihreää siirtymää, pitäisikö Tampereen mukautua trendiin ja muuttaa keskusta autottomaksi? Yliopistosta puolet valmistuneista muuttaa muualle, miten Tampere pitää jatkossa kiinni koulutetusta väestöstä? Viikkoa ennen tapahtumaa Uusi Suomi julkaisi tapahtumaa ja sen aiheita käsittelevän ennakkojutun. Jutun lukijoilla oli mahdollisuus esittää kysymyksiä ja kommentteja, joita Uuden Suomen toimitus poimi paneelikeskustelun pohjaksi. Tapahtumapäivänä julkaistiin toinen juttu, eli pääjuttu, joka sisälsi paneelikeskustelun verkkolähetyksenä. Paneeli julkaistiin myös upotettuna Eurooppalaisen Suomen sosiaalisessa mediassa, youtubessa sekä Kuntaliiton KuntaTV:ssä. Lopuksi paneelista julkaistiin Uuden Suomen alustalla jälkianalyysi. Keskustelua syntyi Euroopan vihreästä siirtymästä, jossa puitiin sitä, miten liikennettä muutetaan ympäristöystävällisemmäksi. Vihreän siirtymän nähtiin ohjaavan kehitystä, mutta paikalliset vaikutukset ovat paljon kiinni siitä, millainen kunkin kaupungin lähtötilanne. Osa keskustelijoista kannatti esimerkiksi autotonta keskusta-aluetta, mutta toiset keskustelijat kannattivat puolestaan sitä, että keskusta-alueelle pitää päästä kaikilla liikennevälineillä. Myös energiantuotanto herätti keskustelua ja miten poltettavista energianlähteistä päästään eroon. Kyse on myös talouspolitiikasta ja siitä, mitä investointeja on tehtävä, jotta kaupunki voi päästä hiilineutraaliustavoitteeseen vuonna 2030. Keskustelua käytiin myös EU-lainsäädännön vaikutuksesta kuntiin ja kaupunkeihin sekä kuullaanko kuntia riittävästi EU-päätöksenteossa. Kuntaliiton selvityksen mukaan noin 60 prosenttia kuntia koskevasta sääntelystä tulee jollain muotoa EU:sta. Keskustelijat kokivat, että kuntia ja kaupunkeja kuullaan pääosin hyvin, mutta parannettavaa on edelleen. Kuntien ja kaupunkien kuuleminen lainsäädäntöprosessissa vaihtelee jäsenmaittain, joten se on syytä tunnistaa. Myös esimerkiksi ohjelmakauden valmistelussa voisi ottaa enemmän huomioon kuntien ja kaupunkien näkökulmia sekä erityiskysymyksiä. Suomen on myös syytä hyödyntää erilaiset EU-rahoitushaut täysimääräisesti. Pohdintaa käytiin lisäksi siitä tulisiko EU:n vaikutusta kuntapolitiikkaan käydä läpi valtuustotyössä, koska EU ei juurikaan näy valtuustoarjessa. Maahanmuutto ja pakolaispolitiikka herättivät myös lyhyen keskustelun. Kaupungit nähtiin merkittävässä roolissa, kun vastaanotetaan pakolaisia, mutta pakolaisten vastaanottaminen jakoi aiheesta puheenvuoron pitäneiden mielipiteitä. Yhteyttä maahanmuuttopolitiikkaan ja segregaation nähtiin sosiaalipolitiikassa, asuntopolitiikassa ja yritysystävällisessä kuntapolitiikassa. Haasteiden ja ongelmien ratkaisemiseen tarvitaan ratkaisuja monelta sektorilta, ei vain yhdeltä. Keskustelun ydinviestinä voisi esittää, että kuntien, kaupunkien ja EU:n yhteyttä tulisi selkiyttää päätöksentekijöille. Kyseeseen voisi tällöin tulla eri EU:n päätösten ja mekanismien ohjausvaikutukset paikalliseen päätöksentekoon sekä yhtäältä kuntien ja kaupunkien kuuleminen päätöksenteossa. Tavoittavuus: Lähetys yhteensä: 26 000 tietokone: 8 180 mobiili: 17 900 Katsojat: Youtube thruplay: 478 Arvio katsojista kokonaismääränä huomioiden kaikki alustat ja osittaiset katsojat: 2 600 Sukupuolijakauman arvio: Miehiä 60 % Naisia 40 %