Event report

Livekeskustelu ”Eurooppa olemme me” –tapahtumasarjan lanseerauksen yhteydessä – 16. syyskuuta klo 9:45 – 10:30 Eurooppa-sali Tausta; Osana valtioneuvoston Eurooppa olemme me –tapahtumasarjan lanseerausta Helsingin Eurooppa-salista toteutettiin livekeskustelu, joka jaettiin avoimesti sekä sosiaalisen median Facebook-alustalla että verkossa. Keskustelu järjestettiin yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, Suomen EP-toimiston, Suomen EC-toimiston, Eduskunnan, Eurooppalainen Suomi ry:n ja Eurooppatiedotuksen kesken. Tilaisuuden juonsi Eurooppalainen Suomi ry:n Aku Aarva. Paneelikeskustelussa mukana; Tytti Tuppurainen, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Sirpa Pietikäinen, europarlamentaarikko Eveliina Heinäluoma, kansanedustaja Lisäksi Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö, Maria Kokkonen, antoi keskustelun jälkeen kommenttipuheenvuoron. Tavoitteena järjestää tiivis noin 30 minuutin johdettu keskustelu, jossa CoFE-täysistuntoedustajat keskustelevat miksi konferenssi on tärkeä ja miksi siihen kannattaa osallistua. Paikalla Eurooppa-salissa opiskelijoita Munkkiniemen ja Tapiolan lukioista. Lukiolaiset esittävät keskustelun jälkimmäisessä osiossa kysymyksiä panelisteille ja nostavat aiheita esiin. Myös verkossa mahdollisuus kommentoida keskustelua. Yhteenveto: keskustelussa esille nousseet aiheet ja oivallukset; Tulevaisuuskonferenssi ja osallistuminen; Kansalaiset ovat keskiössä tulevaisuuskonferenssissa. Tavoitteena kartoittaa heidän näkemyksiään (ja mahdollisia ratkaisuehdotuksia) siitä, millaisia toimia ja millä politiikka-aloilla unionin tulisi harjoittaa. Demokraattisesti valittujen päättäjien ja konferenssiedustajien tulee viedä tätä viestiä eteenpäin mm konferenssin puitteissa. Valtioneuvosto toteuttaa osana tulevaisuuskonferenssia ”Eurooppa olemme me” –tapahtumasarjan. Tavoitteena on tarjota ympäri Suomen kansalaisille helppoja ja vaivattomia tapoja kertoa, mitä he EU:lta odottavat. Tilaisuuteen osallistutaan valtioneuvostosta ministeritasolla, mutta kansalaiskeskustelu on tapahtumien keskiössä. Jäsenmaat (mukaan lukien Suomi) eivät ole irrallisia Euroopan unionista ja sen toimista, vaan ne ovat osa unionia. Suomi ja suomalaiset voivat vaikuttaa osana unionia sen politiikan ja toimien suuntaan – mutta tämä vaatii suomalaisten omaa aktiivisuutta ja näkemysten esiin tuontia. Keskustelua toivotaan alhaalta-ylöspäin periaatteella niistä aiheista, jotka kansalaiset kokevat tärkeiksi. Keskustelussa esiin noussut aihe: EU:n arvot ja oikeusvaltiokehitys EU:n pitää rohkeasti puolustaa perussopimuksissa sovittuja yhteisiä arvoja niin unionin sisällä kuin ulospäin. Tulevaisuuskonferenssissa, kuten myös EU:n sisällä muuten käydyssä keskustelussa, pitää näkyä EU:n arvot, johon myös jäsenmaat ovat sitoutuneet. Ihmisten tasa-arvosta ei tule tinkiä ja rasismia sekä ihmisvihaa ei pidä hyväksyä. Väärinkäytöksiin pitää myös pystyä puuttumaan esimerkiksi nostamalla asioita esille mm EU-jäsenmaiden välisissä keskusteluissa ja konkreettisillaa politiikkatoimilla. Esimerkkeinä konkreettisista toimista keskustelussa nostettiin esiin pian voimaan astuva nk. oikeusvaltiomekanismi, jonka myötä oikeusvaltiorikkomuksista voidaan sanktioida taloudellisesti. Lisäksi mahdollisina toimenpide-ehdotuksina esiin nousi lainsäädäntöä naisten väkivallan ja vihapuheen kriminalisoinnille sekä syrjinnän vastaisen direktiivin edistäminen. Keskustelussa esiin noussut aihe: Maahanmuuttopolitiikka Puhuttaessa maahanmuutosta, on tärkeä havaita, että keskustelussa on monia eri puolia. Toimenpidevaateet muuttuvat sen mukaan, puhutaanko esimerkiksi työperäisestä maahanmuutosta vai kansainvälistä suojelua tarvitsevien auttamiseen. Keskustelussa maahanmuuttopolitiikasta ei tule lietsoa pelkoa. EU:ssa tarvitaan yhdenmukainen turvapaikkajärjestelmä. Lisäksi tulee pohtia, voisiko määräenemmistöpäätöksistä olla hyötyä yhteisten toimien päättämisestä akuuteissa kriiseissä, viimeisimpänä esimerkkinä toimet Afganistanissa elokuussa. Keskustelussa esiin noussut aihe: ilmastonmuutoksen hillintä EU toimii parhaillaan yhteisesti sen puolesta, että EU aikoo saavuttaa ilmastoneutraaliuden – talouden, jonka kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nolla – vuoteen 2050 mennessä. Jäsenmaat ovat sopineet ilmastolaista, joka velvoittaa jäsenmaita toimimaan. Lisäksi vuoden 2030 tavoitteita ollaan parhaillaan uudistamassa aikaisempaa kunnianhimoisemmiksi. Tiivistelmä keskustelusta; Tilaisuuden alussa panelistit nostivat esiin näkemyksiään siitä, missä tulevaisuuskonferenssissa on kyse. Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Tytti Tuppurainen painotti, miten ensisijaisen tärkeää on alhaalta-ylöspäin lähestymistapa. Konferenssin keskiössä on, että kansalaiset ympäri unionin kertovat ja pohtivat, mitä Euroopalta haluavat. Tämä viestin on välitettävä päättäjille. Ministeri painotti myös, että eri jäsenmaiden näkemykset tulee ottaa huomioon, osana konferenssia myös suomalaisten näkemysten tulee näkyä konferenssin tuloksissa. Kansanedustaja, Suomen eduskunnan tulevaisuuskonferenssivaltuuskunnan puheenjohtaja Eveliina Heinäluoma avasi konferenssin täysistuntoedustajien tehtävää konferenssin puitteissa. Heinäluoma korosti myös kansalaisten roolia keskusteluissa ja kuinka täysistuntoedustajien tehtävänä on juuri välittää tätä viestiä EU-tasolla. Heinäluoman mukaan konferenssin keskustelussa palataan EU:n juurille; Mitkä asiat ovat esimerkiksi sellaisia EU:n politiikassa, jotka ovat muuttuneet Suomen EU-jäsenyyden aikana. Heinäluoma korosti muun muassa, miten EU on avartanut nuorten maailmaa myös Suomessa esimerkiksi Erasmus-vaihtojen kautta. Heinäluoma nosti keskustelussa esiin myös läheisyysperiaatteen, eli että keskustelussa on tärkeä pohtia mitkä asiat ovat tärkeitä säilyttää kansallisessa päätöksenteossa ja mistä asioita on lisäarvoa hoitaa EU:n tasolla" Europarlamentaarikko, europarlamentin konfferenssiedustaja Sirpa Pietikäinen painotti viitaten valtioneuvoston ”Eurooppa olemme me” -tapahtumasarjaan, miten EU ei ole musta laatikko, vaan EU nimenomaan koostuu kansalaisistaan ja heidän näkemyksistä. Konferenssin tavoitteena on juuri harjoittaa tätä oikeutta. Miten EU:n on vastattava tulevaisuuden haasteisiin kansalaisten mielestä? Pietikäinen korosti, miten konferenssin myötä kansalaisilla on mahdollisuus nostaa oma huolenaiheensa keskusteluun, ja mahdollisesti esittää myös omaa ratkaisuehdotustaan. Ministeri Tuppurainen viittasi myös valtioneuvoston Eurooppa olemme me –tapahtumasarjan nimeen. Ministeri painotti, miten Suomi ei ole irrallaan Euroopasta, vaan myös suomalaiset ja heidän näkemyksensä on osa Eurooppaa ja unionin politiikkaa. Suomi voi vaikuttaa osana unionia EU:n politiikkaan. Tapahtumasarjan tavoitteena on päivittää myönteisellä, rakentavalla ja tarvittaessa kriittisellä kannalla, miten Suomessa nähdään EU. Tavoitteena aito kansalaiskeskustelu, ei ns perussopimusmuutoksiin tähtäävä konventti. Keskustelun moderaattori Aku Aarva huomautti, miten on suomalaisista itsestään kiinni, kuuluuko Suomen ääni konferenssin lopputuloksissa vai ei. Aktiivisuutta vaaditaan. Lisäksi panelistit nostivat muutamia mahdollisia aiheita, joissa keskustelua konferenssin puitteissa voidaan käydä. Esimerkkeinä mainittiin ilmastonmuutoksen ratkaisujen hakeminen, talouden viherryttämisen, EU:n kauppapolitiikan, sosiaaliset oikeudet, ihmisten liikkuminen ja digitalisaatio. Keskustelun jälkimmäisessä osiossa keskustelua seuranneet osallistujat nostivat esiin huomiotaan ja aiheita keskusteluun. Ensimmäisenä keskustelussa nostettiin esiin kysymys siitä, miten Euroopan unioni voi jatkossa taata ihmisoikeuksien toteutumisen (myös vähemmistöille), kun osassa jäsenmaista oikeusvaltioperiaatteen noudattamisen kanssa on haasteita. Seuranneessa keskustelussa painotettiin, miten konferenssin, kuten myös EU:n sisällä muuten käydyssä keskustelussa, pitää näkyä EU:n arvot, johon myös jäsenmaat ovat sitoutuneet. Rasismia ja ihmisvihaa ei saa hyväksyä, ja EU:n perusarvot takaavat ihmisille tasa-arvon. Keskustelussa tuotiin esiin, miten näitä arvoja on haastettu myös EU:n sisällä, mutta toisaalta myös EU:n ulkopuolella autoritäärisen mallin voi nähdä kasvattavan suosiotaan. Kehitystä ei pidä tyytyä seuraamana vierestä, vaan EU:n arvoja, jotka on myös vahvistettu perussopimuksissa, pitää puolustaa niin unionin sisällä kuin osana ulospäin suunnattua politiikkaa. Myös uusia toimenpiteitä ollaan luomassa, esimerkiksi pian voimaan astuu konkreettinen väline nk. oikeusvaltiomekanismi, jonka avulla rahalla voidaan sanktioida perussopimuksen periaatteiden rikkomuksia. Keskustelussa nousi myös esiin, miten Suomi on EU:n politiikassa ajanut perussopimusten noudattamista ja yhteisiin arvoihin sitoutumista aktiivisesti mm. puheenjohtajuuskaudellaan. Lisäksi painotettiin, miten kauniit puheet eivät riitä, vaan myös lisää konkreettisia toimia vaaditaan. Pietikäinen nosti esiin mahdollisia toimenpiteitä muun muassa lainsäädäntöä sen suhteen, että naisten väkivalta ja vihapuhe tulisi kriminalisoida sekä direktiiviä syrjinnän vastaisuudelle edistää. Toisena keskusteluaiheena esiin nousi kysymys siitä, miten EU aikoo toimia mikäli nk. vuoden 2015 pakolaiskriisi toteutuu tulevina vuosina jonkin kimmokkeen / kriisin seurauksena. Keskustelussa painotettiin, miten ennen kaikkea pelkokuvien luomisesta ”Eurooppaan saapuvista myyttisistä ihmismassoista” tulisi luopua. Sellaiset kun ovat omiaan luomaan pelkoa ja vastakkainasettelua. Keskustelijoiden mielestä EU:n tulee omalla politiikallaan olla paremmin varautunut tulevaisuudessa siihen, että ihmisiä hakeutuu Eurooppaan turvapaikan toiveessa. Toisaalta keskustelijoiden mielestä EU:n tulee myös olla varautunut siihen, että EU:ssa, ml. Suomessa, ei ole riittävästi työperäistä maahanmuuttoa ja miten tätä voidaan edistää. Maahanmuutto on iso ilmiö, joka kannatta palastella pienemmiksi osiksi, jossa ongelmiin tartutaan kohdennetusti esimerkiksi juuri työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisen suojelua tarvitsevien auttamisen tiimoilta. Jälkimmäisen suhteen keskustelijat yhtyivät siihen, että EU:ssa tarvitaan toimiva yhteinen turvapaikkajärjestelmä, jolloin jokaisella jäsenmaalla ei olisi omaa rajapolitiikkaansa vaan yhdessä sovittu toimiva järjestelmä. Myös Afganistanin evakuointi nousi keskustelussa esiin. Keskustelussa pohdittiin, toimiko EU yhtenäisesti Afganistanin evakuointien aikana. Yhteisiä toimia toteutettiin, mm. EU muodosti yhteiset kannat ja oli mukana koordinoimassa käytännön evakuointeja. Toisaalta toivottiin, että jatkossa EU:lla olisi parempia työkaluja, joiden avulla vastaavissa tilanteissa päätös EU:n yhtisistä mahdollisista toimista voisi toteutua määräenemmistöpäätöksillä. Keskustelussa nousi esiin vielä EU:n toimet ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja vihreän kehityksen ohjelma. Keskustelijat toivat esiin, EU aikoo saavuttaa ilmastoneutraaliuden – talouden, jonka kasvihuonekaasujen nettopäästöt ovat nolla – vuoteen 2050 mennessä. Tämä on Euroopan vihreän kehityksen ohjelman keskeinen tavoite. Tavoite vastaa EU:n sitoutumista Pariisin sopimuksen mukaisiin maailmanlaajuisiin ilmastotoimiin. Nyt tehdään konkreettisia politiikkatoimia, joilla kaikki jäsenmaat saavuttavat tämän tavoitteet. Toimenpiteet keskittyvät siihen, miten leikata kasvihuonepäästöjä ja yhtäältä miten kasvattaa hiilinieluja. Parhaillaan käsittelyssä on myös ”Fit for 55” –paketti, jossa EU:n vuoden 2030 päästötavoitteet halutaan aikaisempaa kunnianhimoisemmaksi. EU on jo onnistunut sopimaan ilmastolaista, joka velvoittaa jäsenmaita toimimaan yhteisen lain mukaan ilmaston hyväksi. Tilaisuuden päätteeksi Euroopan komission Suomen-edustuston vt. päällikkö, Maria Kokkonen korosti nuorten merkitystä Euroopan tulevaisuuskonferenssille. Nuoret ovat tehneet koronapandemian myötä paljon uhrauksia. Komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen korosti syyskuussa omassa Euroopan tila –puheessaan, miten EU:n politiikkatoimien tulee tähdätä nuorten hyväksi ja tulevaisuuden turvaamiseksi, esimerkiksi ilmastotoimien myötä. Lisäksi komissio ehdottaa, että vuosi 2022 on nuorten teemavuosi. Komissio ehdottaa ALMA-ohjelmaa, jonka myötä myös ERASMUS-ohjelman ulkopuolelle jäävillä nuorilla on mahdollisuus jatkossa hankkia työkokemusta toisesta EU-maasta. Kokkonen nosti esiin myös tulevaisuuskonferenssiin liittyen komission toteuttaman yhteisen verkkoalusta, jonka kautta tapahtumista raportoidaan ja jossa kansalaiset voivat käydä myös keskustelua. Kokkonen kannusti tilaisuutta seuraavia tahoja käymään rohkeasti keskustelua alustalla.