Event report

Eurooppalainen Suomi sekä työmarkkinakeskusjärjestöt STTK, SAK, Akava ja EK järjestivät keskustelun Euroopan tulevaisuudesta ja oikeusvaltioperiaatteesta osana Turun Eurooppa-foorumia. Tilaisuuden avasi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen puheellaan ja keskustelijoina olivat EK:n johtaja Petri Vuorio, SAK:n puheenjohtaja Jarkko Eloranta, STTK:n puheenjohtaja Antti Palola sekä Akavan työmarkkinajohtaja Katarina Murto. Tilaisuuden moderoi toimittaja ja Vuoden eurooppalainen 2020 Susanna Turunen. Tapahtuman konsepti nojasi mediakumppanuuteen Uuden Suomen kanssa. Uusi Suomi teki tapahtumasta viikkoa ennen tapahtumaa ennakkojutun, johon lukijoiden oli mahdollista kommentoida kysymyksiään panelisteille. Näin suuri yleisö otettiin suoraan mukaan keskusteluun. Yleisökysymysten prosentuaalinen määrä vaihtelee Eurooppalaisen Suomen tilaisuuksissa 30% ja 70% välillä. Tapahtuman jälkeen Uusi Suomi julkaisee tapahtumasta toisen artikkelin, jossa toimittaja käy läpi tapahtumassa käytyjä teemoja sekä tulokulmia. Näin yleisölle avautuu mahdollisuus tarkastella uudestaan, miten heidän kysymyksiinsä vastattiin. Tapahtuma järjestettiin hybridinä, missä katsojilla oli mahdollisuus joko seurata tapahtumaa paikan päällä tai verkossa. Paikan päällä oli noin 30 katsojaa turvavälejä noudattaen, koostuen asiantuntijoista ja ammattilaisista politiikan saralla, tutkijoista sekä median edustajista. Eurooppa-foorumin verkkolähetystä seurasi satoja suuren yleisön jäseniä. Demografista dataa osallistujista ei ole saatavilla. Tilaisuus järjestettiin osana Euroopan tulevaisuuskonferenssia sekä Euroopan Suunta -kampanjaa. Tilaisuudessa keskityttiin Euroopan unionin ja sen jäsenmaiden oikeusvaltiokehitykseen sekä autoritääristen ja demokraattisten valtioiden väliseen köydenvetoon. Tilaisuuden avasi eurooppaministeri Tytti Tuppurainen puheellaan, jossa hän keskittyi alleviivaamaan oikeusvaltioperiaatteen jatkuvuuden tärkeyttä sekä Euroopassa että kolmansissa maissa. Ministeri myös painotti naisten ja lasten oikeuksia kriisialueilla, ja nosti esiin ajankohtaisena aiheena olevan Afganistanin kriisin. Paneelikeskustelussa samaan tapaan painotettiin oikeusvaltioperiaatteen keskeisyyttä EU:n laajentuessa – oikeusvaltioperiaatteen toeutumisen on jatkettava keskeisyyttään EU:n laajentumisen keskiössä. Panelistit nostivat esiin kipukohtia oikeusvaltiokehityksestä EU:ssa, kuten Puolan ja Unkarin lipsumista oikeusvaltioperiaatteesta sekä demokraattisista arvoista. Panelistit kuitenkin huomauttivat, että EU on tehnyt hyvää työtä edistääkseen oikeusvaltioperiaatteen toteutumista EU-alueella – esimerkiksi Puola on EU:n kurinpitotoimien seurauksena luopunut uudistuksistaan tuomaristoa koskien. Panelistit olivat yhtä mieltä siitä, että oikeusvaltioperiaatteen edistyminen on hyväksi sekä Euroopan strategiselle autonomialle että EU:n yhtenäisyydelle – oikeuvaltioperiaatetta kunnioittavat valtiot tulevat usein paremmin toimiin keskenään. Tilaisuudessa myös kommentoitiin oikeusvaltioperiaatteen sekä liberaalien arvojen toteutumista maailmalla. Keskustelussa käytiin mm. läpi sitä, miten länsimaisten arvojen ”vienti” kehittyviin maihin on uuskolonialistista, mutta siinä myös peräänkuulutettiin näiden arvojen, oikeusvaltioperiaatteen sekä demokraattisten arvojen, toteutumisen tärkeyttä näissä maissa. Panelistit keskustelivat EU-varojen sitomisesta oikeusvaltioperiaatteen sekä demokraattisten arvojen kunnioittamiseen, mutta nostivat myös huolen siitä, että tämä hankaloittaisi tavallisten kansalaisten elämää kyseisissä maissa. Esiin nousi kuitenkin myös huomio siitä, että demokratia ja äänestys kuitenkin edelleen toimii Unkarissa ja Puolassa, ja jos kansalaiset EU-varojen menettämisen seurauksena kärsivät, he voivat äänestää uuden hallituksen valtaan. Panelistit olivat suurelti samaa mieltä oikeusvaltioperiaatteen toteutumisen tärkeydestä sekä EU:ssa että kolmansissa maissa. He näkivät huolestuttavana kehityksen, joissa demokratioista kehittyy illiberaaleja demokratioita, kuten Unkarin ja Puolan tapauksessa. Jokainen panelisti painotti oikeusvaltiokehityksen tarkkaa seuraamista, jotta epäkohtiin voidaan puuttua mahdollisimman hanakasti. Panelistit olivat myös huolissaan oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta EU:n ulkopuolella. Läpi paneelikeskustelun läsnä oli huoli oikeusvaltioperiaatteen murenemisesta maailmalla ja myös painotettiin EU:n roolia oikeusvaltiokehityksen turvaamisessa.